Marjat
MANSIKKA
Tilalla viljellään neljää eri mansikkalajiketta.
Frida on maukas, suuri ja aromikas lajike, joka sopii hyvin tuorekäyttöön ja jonka maku säilyy erinomaisesti myös pakastettaessa. Kookkaat ja kartiomaiset marjat ovat väritykseltään tummanpunaisia ja mansikoissa on häivähdys metsämansikan aromia. Satokausi: heinä-elokuu.
Polka on suosittu, melko myöhäinen, runsassatoinen mansikkalajike ja erinomainen tuorekäyttöön tai pakastettavaksi. Myös marjojen rakenne ja väri säilyvät hyvin hilloissa. Marjat ovat kookkaita, voimakkaan punaisia, maultaan raikkaan makeita. Satokausi: heinä-elokuu.
Tummanpunaiset ja suuret bountyn marjat ovat maultaan makeita ja aromikkaita. Bounty kypsyy muutaman vuorokauden Polkaa myöhemmin ja sopii hyvin sekä tuorekäyttöön että säilöntään. Marjat säilyttävät värinsä ja makunsa erityisen hyvin pakastuksessa ja hillossa.
Honeoye on suosittu, aikainen mansikkalajike. Kirkkaanpunaisilla, kiiltäväpintaisilla marjoilla on mieto, happaman makea maku. Marjat sopivat tuorekäyttöön tai pakastukseen.
PENSASMUSTIKKA
Pensasmustikka on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva mustikan lähisukulainen. Pensasmustikan suuret, jopa kolme kertaa metsämustikan kokoiset marjat säilyvät hyvin tuoreena ja pakastettuna, ne tuoksuvat hyvältä ja ovat terveellisiä. Pakastetut marjat säilyttävät sulaessaan muotonsa. Marjojen mehu on vesiliukoista ja malto on vaaleaa, eikä siis värjää. Ruoholahden luomumarjatilalle on istutettu viime kesänä pieni ala pensasmustikkaa,lajikkeina ovat North Blue, North country, Aino, Alvar ja Goldtraube.
HERUKKA
Herukoita eli viinimarjoja käytetään tuore- ja pakastemarjoina, mehuina, leivoksissa sekä hilloina. Herukoiden lehtiä voidaan käyttää teehen.
Herukat sisältävät runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja. Mustaherukassa on C-vitamiinia n. 128 mg, punaherukassa noin 30 mg (100 g tuorepainoa kohti). Etenkin mustaherukassa, mutta myös muissa herukoissa on runsaasti flavonoideja, jotka voivat suojata useilta sairauksilta. Ruoholahden luomumarjatilalla viljellään mustaherukan lajikkeista: Tron Beniä, Morttia, Mikaelia ja Marski. Punaherukan lajikkeista tilalla viljellään punaista hollantilaista, Jonkher van Tetsiä ja Rovadaa. Viherherukkalajeista tilalla viljellään Vennyä ja Vilmaa. Valkoherukasta viljellään valkoista hollantilaista ja lepaan valkoista.
MARJA-ARONIA
Marja-aronian marjat ovat halkaisijaltaan noin 1,5 senttimetriä ja väriltään tumman sinivioletteja. Maku on yleensä karvas ja pensaasta riippuen joko makea tai hapan. Se sisältää enemmän antioksidantteja kuin mikään muu marja tai hedelmä. Marjoja käytetään mausteena ja raaka-aineena marjaviineissä sekä niistä valmistetaan hilloja, hyytelöitä ja mehuja. Tilalla viljellään kahta eri lajiketta: Vikingiä ja Neroa.
HUNAJAMARJA
Hunajamarja eli marjasinikuusama on pensas, jonka marjat ovat sinimustia, pullean soikeita. Maku muistuttaa pensasmustikkaa ja marjat ovat terveellisiä, maukkaita ja monikäyttöisiä. Marjat sopivat mustikan tavoin tuorekäyttöön, leivontaan ja säilöntään. Ne sisältävät runsaati antioksidantteja. Satoa pääsee noukkimaan jo kesäkuulla jopa ennen mansikkaa. Ruoholahden luomumarjatilalla viljellään hunajamarjan lajikkeista Onnia, Hilmaa, Honeybeetä, Auroraa, Vostorgia, Juganaa, Boreal Beautya ja Blue Velvetiä.